21 toukokuuta 2015

Retrofantasia, osa 2

Siirrytään 80-luvulle, jolloin (omien mielikuvieni maailmassa) hippien psykedeeliset visiot vaihtuivat toiminnallisten miekkasankareiden seikkailuihin. Malliesimerkkinä tästä on elokuva Conan - barbaari (jonka soundtrack on muuten upea). Samaa soturiestetiikkaa miekkoineen ja karvakalsareineen edusti rokkipuolella etenkin Manowar, ja myöhemmin jotakuinkin jokainen power metal -bändi.

Miekkamiesten ja sotaisien viikinkijumalien taisteluiden ohella toinen 80-luvun fantasiarokin trendi oli 70-luvun velho- ja demonitouhujen muuttuminen astetta synkemmäksi. Tämä sitten näkyi saatananpalvontapaniikissa, jonka myötä niin hevimusiikki kuin roolipelitkin nousivat hetkellisesti huolestuttaviksi ja paheksuttaviksi harrastuksiksi. Ja tulihan niitä black metal -tyyppejäkin sitten, jotka ottivat paholaisenpalvonnan itsekin ihan tosissaan.

 

22 huhtikuuta 2015

Retrofantasia, osa 1

Tämänkertainen valikoima fantasiarokkia 70-luvulta on kaksiosaisen listan ensimmäisen puolikas. Idea näihin listoihin syntyi työnimellä "Soundtrack vanhan koulukunnan D&D:lle".

Ensimmäinen, ja ainakin joillain mittapuilla suosituin perinteinen roolipeli, Dungeons & Dragons, syntyi nimittäin 70-luvulla. Siitä asti peli on vaikuttanut merkittävästi scifi- ja fantasiapopkulttuuriin, ja toisaalta ahminut kyltymättömästi vaikutteita genrekirjallisuudesta ja mytologiasta. Samoihin aikoihin fantasia- ja taruaiheet olivat pinnalla myös rockmusiikissa. New age -hipit elivät psykedeelihuuruista vesimiehen aikaa ja lukivat Tarua sormusten herrasta, ja ensimmäiset hevibändit lauloivat velhoista ja demoneista. 

Fantasia- ja roolipeliharrastukseni, hevidiggailun, ja esoteerisiin aiheisiin liittyvän uteliaisuuden vuoksi nämä ilmiöt ovat mielessäni kietoutunut yhteen muodostaen vinoutuneita mielikuvia siitä, millaista oli 60-70 -luvuilla. Näillä soittolistoilla maalailen siis äänimaisemia ajasta, jolloin itse en ollut syntynytkään. Roolipelipiireissä on viime vuosina ollut muodikasta paluu harrastuksen juurille, ja tämä musiikki toiminee mainiosti retrohenkisen fantasiaseikkailun ääniraitana.


Kyllä, lista alkaa Hectorilla. Herra Mirandos -levy on paras esimerkki 70-lukulaisesta hippimystiikasta suomalaisessa populaarimusiikissa, jonka tähän listalle keksin. Sillä on myös tärkeä osa oman lapsuuteni musiikkimuistoissa.

11 helmikuuta 2015

Vampyyrimusiikkia

Tämänkertainen soittolistani juhlistaa tarpeettoman monivuotiseksi venyneen gradunkirjoitusprosessin päättymistä. Vampyyrielokuvia käsittelevä opinnäyte on - aiheeseensa nähden osuvasti - tuntunut toisinaan aikamoiselta voimia imevältä hirvitykseltä. Nyt kun se on paitsi valmis, myös ryöminyt yliopistobyrokratian rattaiden läpi 40 opintopisteen laajuiseksi merkinnäksi opintosuoritusotteeseen, on olo melkoisen huojentunut. 

Peikkojen ja perkeleiden viitoittamalla mörkömusiikkilinjalla jatketaan siis jälleen, tällä kertaa vampyyrien parissa.


Loppukevennykseksi päätynyt Frederikin biisi ei ole ainoa vampyyriaihetta käsittelevä suomi-iskelmä. Muitakin lähes yhtä hienoja vaihtoehtoja olisi ollut tarjolla, mutta ne eivät olleet Spotifyssa. Erityiskiitos Ainolle näiden löytämisestä:

Johanna Raunio - Dracula

Eveliina Kurki - Vampyyri mä oon