Suomalaista musiikkia Saatanasta

Jos ei rockbiisissä lauleta seksistä tai huumeista, niin Saatanasta varmasti - ainakin salaa takaperin. Ja sielunvihollisestahan riittää moneksi.

Kaikenlaisia piruja on hyvä syyttää niin omista virheistä kuin nuorison turmelemisesta, ne kun menevät niin herkästi korvasta sisään ja aiheuttavat kaikenlaista hämminkiä. Kuvaannollisempi paholainen kelpaa niin ihmisen pimeän puolen symboliksi kuin ulkoistetuksi kilpakumppaniksi elämän koettelemuksissa. Syntisiä kyttäävä ja rankaiseva Saatana taas ei välttämättä ole kummoinen kapinallinen, vaan osa systeemiä ja mukana Jumalan juonessa.

Perkeleiden palvonta ja ylistys on toki oma lukunsa paholaisaiheisessa musiikissa. Jätän mieluiten menemättä sen syvemmin satanistien ja saatananpalvojien erottelun suohon kahlailemaan. Voinee kuitenkin todeta, että tämän aihepiirin voi ottaa enemmän tai vähemmän kirjaimellisesti, tai lähestyä sitä täysin kieli poskessa ja kauhuelokuvien ja hevimetallin popkuvasto mielessä.

Kuten otsikosta voi kenties arvata, tämä on jälleen ainoastaan kotimaan katsaus aiheeseen. Vielä on kenties Saatanaa jäljellä.

Hipeti Hop

Tällä kertaa olisi tarjolla soittolistallinen hiphop-musiikkia - genre, joka noin laajemmalti ei ole se itselleni kaikkein tutuin tai läheisin. Alkuun tällaisen kuuntelua onkin tullut vähän häpeiltyä ja seliteltyä niin, että nämä minun kuuntelemani artistit ovat jollain tapaa keskivertoräpin (en vieläkään tiedä mikä se hiphopin ja rapin ero on) massasta poikkeavia. Ehkä ovatkin, mutta niitä alkaa olla sen verran monta, että alkaa olla turha selitellä liikaa.

Suomalaisessa hiphopissa minuun tuntuisi uppoavan (mielenkiintoisten musiikillisten puolten ohella) ainakin se, että sanoituksissa mennään fiksusti, tai edes tyhmästi mutta nokkelan oloisesti, ottamaan kantaa yhteiskunnallisiin ja ekologisiin asioihin. Toisaalta myös tarpeeksi hörhö kama viehättää ihan hörhöydellään, oltiin sitten salaliittoteorioiden, alitajunnassa vaanivien liskojen tai post-apokalyptista videopelikuvastoa käyttävän uhoamisen parissa.

Ja tosiaan, jostain syystä räppiä kuuntelee lähinnä suomeksi (joku Don Johnson Big Band tuossakin listassa taitaa kuitenkin räpätä englanniksi). Olisi niitä ulkomaisiakin ehkä jokunen kuunneltava, mutta ei niin paljoa että ne eivät pistäisi korvaan muuten suomalaisvaltaisessa listassa. Palaan ehkä siis asiaan joskus kaukaisessa tulevaisuudessa toisella listalla, kun olen kansainvälismmin hiphoppiin saanut aikaiseksi tutustua.

Listalle olisi toki pitänyt laittaa myös Raptoria, jos Spotifyn valikoimassa olisi edes joku tuon suomiräpin ehdottoman keskeisen edustajan klassikkobiiseistä. Niitä tuli jo joskus varhaisessa teini-iässä kuunneltua. Onneksi on myös YouTube

Sotamusiikkia

Parhaillaan ihmisiä tapetaan suuressa mittakaavassa ympäri maailmaa — esimerkiksi Irakissa, Ukrainassa ja Palestiinassa mediassa huomiota saaden, ja sitten toisaalta paikoissa joista ei olisi kuullutkaan ellei Wikipediassa olisi listaa parhaillaan käynnissä olevista aseellisista konflikteista.

Tavalliset ihmiset joutuvat jatkuvasti ympäri maailmaa poliittisten, ideologisten, tai täysin irrationaalisten voimien heittelemänä, houkuttelemana ja pakottamana tilanteisiin, joissa tuntuu välttämättömältä tai ihan asiaan kuuluvalta tietoisesti tappaa suuria määriä kanssaihmisiä. Ja kärsimään joutuvat niin sotilaat kuin sivullisetkin.

Kaikki tämä on tietenkin kamalaa, ja jokunen asiaan kantaa ottava musiikkikappalekin on aiheesta syntynyt. Tällä listalla siis kaikenlaista  hippien protestilauluista sotauupumuksesta kertovaan avaruusrokkiin ja paatoksellisen pasifistiseen suomi-iskelmään.

Bonuksena vielä ajankohtainen video aiheesta Israel. Ainakin omaan mediakuplaani suodattuneen informaation perusteella siellä on meneillään miehitettyjen alueiden asukkaiden terrorisointia ja hävittämistä täysin ylivoimaisella sotilaallisella voimalla. Tämä on kuitenkin saatu varsin suuren yleisön silmissä näyttämään oikeutetuilta sotatoimilta. Israelilaisten siviilikohteiden suuntaan lauottuja raketteja mitenkään hyväksymättä tai Hamasia ym. muutenkaan ihannoimatta on Israelin harjoittama sairaaloiden ja koulujen pommittaminen erityisen hirveää. Erityisen absurdilta näyttää konfliktin osapuolien aiheuttaman tuhon ja kärsimyksen, tai miehittäjän ja miehitettyjen valtasuhteen esittäminen millään mittapuulla tasapuolisina.

Lauluja peikoista

Folkloristiopiskelijana ja fantasiaviihteen harrastajana peikot ja muut oudot otukset ovat lähellä sydäntä, ja tämänkertainen soittolista onkin omistettu peikkoaiheiselle musiikille. Peikolla voidaan tarkoittaa jos jonkinlaista mörrimöykkyä jättiläisistä pieniin menninkäisiin^*, ja sama kirjo löytyy peikkomusiikistakin.

Skandinaavisen kansanperinteen peikot edustavat usein demonisoitua esikristillistä pakanamenneisyyttä. Esimerkiksi Garmarnan tällä listalla esittämä Herr Mannelig on vanha balladi, jossa peikkonainen yrittää turhaan kosia kunnon kristittyä ritaria. Vähän niinkuin kuin menninkäinen päivänsädettä.

Sotaisampia kristittyjen ihmisten ja pakanallisten peikkojen kohtaamisia kuvaavan Finntrollin peikot ovat syrjäisten korpien alkuasukkaita, joiden veristä kristittyjen teurastusta ehkä oikeuttaa kotiseutujen puolustus, mutta kansanperinteellä ja blackmetal-synkistelyllä maustetusta väkivaltaviihteestä hilpeän humppahanurin säestyksellähän tässä toki lähinnä on kysymys. Finntroll oli paitsi tärkeä tekijä teini-iässä kokemassani metalliheräämisessä, myös julkaissut varsin laajan tuotannon peikkoaiheista musiikkia, joten bändi on täysin oikeutetusti aavistuksen yliedustettuna soittolistalla.

Valtaosan listasta vievän skandinaavisen kansanperinteen peikon ja folkmetallipeikon kaksosparin ohella peikot seikkailevat lastenlauluissa, juomalauluissa ja klassisessa musiikissa. Erikseen täytyy mainita myös Ryhmäteatterin mainion Taru sormusten herrasta -levytyksen Kivipaaden peikko. Itse asiassa kannattaa ehdottomasti kuunnella koko levy.

Listan päättää Kotiteollisuuden tulkinta Taiskan iskelmäklassikosta Haltin häät**. Laulussa tosin seikkailevat pohjoisen syrjäseuduilla ennen ihmistä elelleet jättiläiset peikkojen sijaan, mutta ei se ole niin justiinsa näiden otusten kanssa. Olisi Kotiteollisuudella se toinenkin peikkolaulu, mutta sitä nyt en pidä juuri minään.




^*Menninkäinen taas voi tarkoittaa paitsi pientä keijua tai peikkoa, myös pelottavaa henkiolentoa.

^**Ylimääräisenä päätösbiisinä mainittakoon kuitenkin vielä tämä

Goottia musiikkia

Joskus vuosia sitten koin suurempaakin vetoa goottialakulttuuria kohtaan, joskin lopulta se identiteettiprojekti jäi synkän musiikin kuunteluun, eikä jatkunut meikkeihin, ketjuihin, neonrastoihin ja lepakoiden paskomiseen asti.

Tähän soittolistaan olen koonnut itselleni keskeistä gootteja tai gootinkaltaisia tuotteita sisältävää musiikkia. Vaikka kaikenlaisia poseeraajia vieroksuva purismihan näihinkin piireihin taitaa kuulua, (tai juuri siksi, ihan kiusallaan) on listalla sellaisiakin kauhistuksia kuin 69 Eyes. Brandon Lee olikin varhaisimpia kosketuksiani gootahtavaan musiikkiin, joten sikälikin se toki kuuluu joukkoon. Taisin saada singlen siskolta joskus teininä joululahjaksi, joten kiitos siitä.

Listan päätöskappaleen löysin itse asiassa vastikään, kun pohdiskelin meneekö Nick Cave goottilistassa jo hieman kaukaa haetuksi. Kävi kuitenkin ilmi, että Caven varhaisella bändillähän olikin goottialakulttuurille irvaileva kappale Release the Bats. Josta tietenkin tuli jonkin sortin goottihitti, koska parodiaa lienee mahdotonta tehdä ilman että joku ottaa sen todesta. Muutenkin tällaisen musiikin kanssa homma tuntuu menevän niin, että rajaa kliseitä ylikorostavan parodian ja esimerkillisen genren edustajan välillä voi olla hankala löytää.

Avaruuteen

Julkaisen tässä blogissa kokoamiani, noin 45 minuutin mittaisia Spotify-soittolistoja, koska toisinaan koen selittämätöntä halua leikkiä jonkinlaista amatöööri-DJ:tä tai jakaa mielenkiintoista, vaikuttavaa, erikoista, hauskaa tai muuten huomion arvoista musiikkia maailmalle. Soittolistat on koottu vaihtelevasti jonkin teeman, genren tai muun milloin löyhemmän, milloin tiukemman kriteerin ympärille. Pelkän Spotifyssä jakelemisen sijaan päädyin blogiformaattiin, koska näin pääsen myös kirjoittamaan musiikista ja soittolistoille valitsemistani teemoista sikäli kuin siitä satun innostumaan.

Hatarana aasinsiltana ensimmäiseen teemaan toimikoon tämän blogin laukaiseminen tämän kirjoituksen myötä kyberavaruuteen. Tässä se siis on, ensimmäinen soittolista, hieman yli 45 minuuttia avaruusmusiikkia. Ensimmäisestä listastaehkä jo näkyy että musiikki tulee olemaan varsin sekalaista, klassikoista marginaalisempaan ja genrestä toiseen heilahtelevaa.